Perintöveron poisto olisi puhtaasti ideologinen päätös

Hallitus, kokoomuksen johdolla, on kauan toistanut Suomen rakenteellisen alijäämän ja valtiontalouden tilanteen vakavuutta. Silti hallituksen asettama työryhmä esittää nyt perintöveron poistoa.

Valtio keräsi perintö- ja lahjaverolla vuonna 2023 1 170 miljoonaa euroa verotuloja. Ekonomistit kautta linjan näkevät perintöveron poikkeuksellisen positiivisena vaikutuksiltaan. Silti EVA:n mukaan perintövero on suomalaisten vihatuin vero, mikä liittyy varmasti perinnän hetken ja omaisuuden eteenpäin luovuttamisen herättämiin henkilökohtaisiin tunteisiin.

Tarkastellaan silti kokonaiskuvaa. Meille on toistettu, että kipeitä leikkauksia on tehtävä. Perintövero koskee lähinnä suurempia, yli 20 000 € perintöjä, jollaisen, tässä mainitsen, olen itsekin taannoin hyvin tärkeältä edesmenneeltä ihmiseltä saanut. Kyseessä ei muuten edes ole kovinkaan yleisesti ”starttiraha” vanhemmitta jääneille lapsille tai nuorille. Väestön ikääntyessä suurin osa perinnönsaajista lähenee jo eläkeikää, onhan 36–55-vuotiaat myös se ryhmä, joka veroon suhtautuu kaikista nihkeimmin.

Myös yhteiskunnalliset vaikutukset on huomioitava. Asetan itse mahdollisuuksien ja lähtökohtien tasa-arvon ja työstä palkitsemisen todella korkealle, mutta veron poistaminen ei edistäisi mitään näistä. Sen sijaan suurimmat perilliset saisivat tuntuvaa varallisuutta ilman minkään sortin toimeliaisuutta, passiivinen omistus kertyisi uuden työn ja tuotannon synnyn sijasta. Ja varallisuuden kasautuminen kyllä tuo kullekin edunsaajalle parhaimmat lähtökohdat koulutukseen, asuntomarkkinoille ja sijoittamiseen – ja hierarkian sementoitumiseen – jossa suku, ei arvonlisä, määrittää voittajat.

Vapautta antaa omaisuutensa kelle haluaa – kyllä. Mutta samalla vapautta valita, kuka saisi jossain vaiheessa elämäänsä entistäkin suuremman loikan eteenpäin pelilaudalla.