Todellinen edistys syntyy vapaudesta. Vapaudesta tehdä ja luoda ilman esteitä, tavoitella unelmia ilman rajoja. Vapaudesta olla ilman pelkoa. Pelkkä teoreettinen mahdollisuus tasa-arvoon ei riitä, ihmisellä täytyy olla kyvyt ja voimavarat käytössä, jotta niitä voi oikeasti tavoitella. Helsingin pitää tulla väliin, kun näistä vapauksista säästetään. Elämä hyvässä kaupungissa ei voi olla vain selviytymistä seuraavaan päivään.
Kehittynyt, edistyksellinen ja vapaa kaupunki tarjoaa kohtuuhintaisen elämisen arvoisen elämän jokaiselle. Se ymmärtää, että ekologinen kestävyys ei ole vaihtoehto, vaan elinehto. Se tekee enemmän kuin vaaditaan, ja vie maailmaa eteenpäin silloinkin, kun hallitukset ja valtiot juuttuvat menneisyyteen.
Meidän Helsinkimme ei voi olla kaupunki, jossa vapaus ja kehitys ovat vain niiden saavutettavissa, joilla on varaa siihen. Helsinki, joka menestyy, on Helsinki, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua ja kasvaa ihmisenä. Helsinki, joka tunnustaa työn tärkeyden, mutta ei ajattele, että se on ainoa asia, joka on tärkeää ihmisen elämässä.
Jokainen ihminen, joka saapuu tähän kaupunkiin, syntyy tähän kaupunkiin, joka elää ja työskentelee täällä, on osa tätä yhteisöä. Jokainen meistä ansaitsee voida elää vapaana epävarmuudesta ja köyhyydestä, ja tavoitella unelmiaan. Helsinki on yhtä kuin kaupunkilaisensa, ja mitä useampi voi saavuttaa unelmansa, sitä kukoistavampi kaupunki on mahdollista saada aikaiseksi.
Helsinki ei menesty harvojen unelmien kautta. Helsinki menestyy, kun jokainen meistä saa tilaa kasvaa. Mahdollisuudet, kyvyt, aidon paikan osana yhteisöä. Koska todellinen kehitys syntyy vapaudesta. Jokaisen meidän vapaudesta elää ainutkertaista elämäämme sellaisena kuin aidosti olemme.
TEEMA 1: ONNELLINEN ELÄMÄ KESTÄVÄSSÄ HELSINGISSÄ
Ekologinen uudelleenrakentaminen
Kestävyys ei riitä, vaan tarvitaan regeneraatiota – ekosysteemejä on tervehdytettävä, sen sijaan että tuhoja ainoastaan rajataan. Helsingin tulee olla kaupunki, jolla on positiivinen vaikutus ympäristöönsä, kattaen niin ilmaston, luonnon monimuotoisuuden kuin vesistöjen hyvinvoinnin.
Kaupungissa on oltava vähintään yhtä paljon kaupunkiniittyjä kuin kaupunkinurmikoita.
Lisätään aukioille ja kaduille puita, jotka varjostavat, viilentävät ja lisäävät eläimistön mahdollisuutta elää yhdessä kaupungin kanssa.
Suojellaan ja palautetaan merialueita, kosteikkoja ja rannikkoja luonnontilaan.
Lisätään hulevesien imeytystä sadepuistoilla ja kosteikoilla.
Lisätään viherkattoja lähivuosina ja otetaan tavoitteeksi 20 prosentin vihreysaste kaupungin pinta-alasta.
Tehdään aurinkopaneelien ja maalämmön käyttöönotosta arkipäivää taloyhtiöille, rakennetaan älykkäitä pienverkkoja.
Hyvinvointia lisäävä kestävyys
Kestävä kaupunki voi olla myös viihtyisämpi kaupunki, joka mahdollistaa helpomman, edullisemman ja mukavamman elämän. Kestävää elämää edistävien ratkaisujen tulee olla kaupunkilaisten käytössä ja niiden avulla voimme lisätä yhteisöllisyyttä Helsingissä.
Avataan yhä uusia saaria virkistyskäyttöön ja vahvistetaan Helsingin asemaa ainutlaatuisen merellisenä ja luonnonläheisenä kaupunkina.
Lisätään kierrätyskeskuksia, joissa voi korjata, uudelleenkäyttää ja uusiokäyttää esimerkiksi huonekaluja ja elektroniikkaa, luodaan tai hankitaan sille digitaaliset puitteet, ja mahdollistetaan kierrätyksen helppous kaikkialla kaupungissa.
Tuetaan jakamistaloutta ja jätteen vähentämistä paikallisesti – kaupunkiviljelmät, tavaranvaihtopäivät ja hävikkiruokajärjestelmät laajennetaan kaikkiin kaupunginosiin ja niitä mainostetaan aktiivisesti.
Kehitetään viherkattoja, jotka toimivat paitsi ilmasto- ja luontoratkaisuna, myös kaupunkilaisten yhteisinä virkistyspaikkoina.
Toteutetaan kilpailuvoittaja "Helsinki Hot Heart", kaukolämpövarastot, jotka toimivat myös ympärivuotisina virkistyspaikkoina.
Ympäristöjohtajuutta esimerkillä
Vaikka ilmastotoimet poukkoilevat valtion tasolla, voivat kaupungit silti edistää määrätietoisempaa työtä kohti kestävämpää maailmaa. Helsingistä pitää tulla ilmastotoimissa ja urbaanissa resilienssissä edistyksellisten kaupunkien esikuva ja esimerkki.
Mitataan kaupungin kiertotalousaste, otetaan sen seuraaminen poliittiseksi tavoitteeksi ja nostetaan sen tasoa 30 % vuoteen 2030 mennessä.
Siirrytään täysin fossiilittomaan energian- ja lämmöntuotantoon hyödyntämällä aurinkoa, tuulta, maalämpöä ja pienydinvoimaa.
Kaikki uudet rakennukset varustetaan viherkatoilla tai aurinkopaneeleilla.
Lisätään viherkäytäviä, jotka yhdistävät kaupungin puistot luonnon ekosysteemeihin.
Helsingissä täytyy olla kokonaisvaltainen suunnitelma sään ääri-ilmiöihin, kuten poikkeuksellisiin helleaaltoihin, sopeutumiseksi ja esimerkiksi tulvavahinkojen minimoimiseksi.
Helsinki osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin kaupunkiverkostoihin jakaen ja omaksuen parhaita käytäntöjä.
TEEMA 2: YHDENVERTAISET LÄHTÖKOHDAT ELÄMÄLLE HELSINGISSÄ
Hyvä koti jokaiselle
Koti on perusta ihmisarvolle ja yhdenvertaiselle osallistumiselle yhteiskunnassa. Jokaisella Helsingissä asuvalla tulee olla koti vuonna 2030 ja jokaisella Helsingissä työskentelevällä tulee olla varaa asua täällä.
Asunto ensin -toimintamallia tulee vahvistaa ja luoda toimivia palvelupolkuja, jolloin yksilö saa tarvitsemaansa tukea.
Rakennetaan paljon lisää taloja yksiöistä perheasuntoihin ja lasketaan siten asuntojen hintaa – Helsingin on voitava majoittaa kaikki tänne haluavat.
Varmistetaan että joka alueella on vuokra- ja omistusasuntoja eri hintaluokista, palveluita ja yhteistä tilaa on monimuotoisesti ja lähellä. Osallistava suunnittelu auttaa asukkaita rakentamaan omia kotikulmiaan.
Vahvistetaan palveluita turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja tilapäistä suojaa kriisialueilta hakeville.
Terveys kaiken perustana
On inhimillisesti ja taloudellisesti kestävää sijoittaa ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon. Helsingin kaupungin tulee pitää huolta, että terveysongelmat eivät pääse kriisiytymään ja ihmiset pääsevät hoitoon inhimillisessä ajassa.
Hoitoon on päästävä nopeasti ja edullisesti; ennaltaehkäisevän hoidon roolia on vahvistettava, ja hoitopolkujen tarpeettomia katkoksia pitää välttää.
Terapiaan pääsyn on oltava helppoa kaikille iästä riippumatta – samalla koulujen ja työpaikkojen tulee jo itsessään ehkäistä mielenterveyden ongelmia.
Helsingin tulee varautua vastaamaan kaikenlaisiin henkisiin ja materiaalisiin kriiseihin, kuten pandemioihin, ympäristökatastrofeihin ja yhteiskunnallisiin kriiseihin.
Tarjotaan ilmainen ehkäisy kaikille alle 25-vuotiaille. Tarjotaan ilmaisia kuukautissuojia kaikissa kunnallisissa toimitiloissa.
Mahdollisuus elää työllä
Markkinat ovat lähtökohtaisesti järkevä tapa järjestää talous, mutta julkinen sektori joutuu korjaamaan markkinoiden epäkohtia ja varmistamaan, että kaikki työ saa ansaitsemansa arvostuksen ja korvauksen. Helsingissä jokaisen pitää voida elää palkallaan.
Julkisen sektorin palkkojen, kuten hoiva- ja opetustyön, on vastattava työn vaativuutta ja vastuuta.
Pienyrittäjille on tarjottava paikkoja edullisille toimitiloille aloittaa liiketoimintaansa.
Varmistetaan, että kunnallinen budjetointi ja palkka noudattavat sukupuolten tasa-arvoa,
Mahdollistetaan joustavammat työajat erilaisille työtavoille.
Laajennetaan anonyymin rekrytoinnin käyttöä Helsingin kaupungin työhönotossa.
Vapaus elää ilman pelkoa.
Turvallisuus on parhaimmillaan silloin, kun turvallisuutta ei tarvitse ajatella. Jokaisella tulee olla mahdollisuus asua, työskennellä ja liikkua Helsingissä turvassa ja ilman pelkoa.
Varmistetaan, että hätä- ja kriisimajoitusta on aina saatavilla sitä tarvitseville.
Lisätään väkivallan eri muotoihin erikoistunutta henkilökuntaa terveys- ja sosiaalihuoltoon, ja lisätään matalan kynnyksen palveluita lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille.
Torjutaan kiusaamista, syrjintää, viharikoksia ja etnistä profilointia. Rasistisilla tai muuten ihmisarvoa loukkaavilla järjestöillä ei tule olla pääsyä kunnallisiin tiloihin.
Edistetään urbaania turvallisuutta esimerkiksi kaupunkisuunnittelun, valaistuksen ja sosiaalisten hankkeiden keinoin. Tekoälypohjaista massavalvontaa ei oteta käyttöön.
TEEMA 3: LUOVUUTTA JA TOTEUTUVIA UNELMIA HELSINGISSÄ
Kulttuuri kuuluu kaikille
Helsingin roolin suomalaisena kulttuurikaupunkina on oltava nykyistä vahvempi. Helsingin tulee olla kaupunki, jossa jokaisella on lapsesta saakka mahdollisuus päästä kulttuuripalveluiden pariin taustastaan riippumatta. Helsingissä on tilaa myös uudelle rajoja rikkovalle taiteelle.
Rahoitetaan kulttuuria ja paikataan kulttuurileikkauksia kunnallisesti, jotta Helsingin kulttuurielämä ei tukahdu.
Tuetaan kulttuuria myös kulttuurin kuluttajia ajatellen, jotta jokaisella helsinkiläisellä on mahdollisuus ja varaa kuluttaa kulttuuria.
Osallistetaan kaupunkilaisia kunnalliseen päätöksentekoon taide- ja kulttuurirahoituksessa.
Mahdollistetaan nuorille paikkoja, jossa he voivat tehdä musiikkia, tanssia, tai luoda katutaidetta niin, että kaupunki tarjoaa yleisön.
Helsingissä ymmärretään sekä pitkäjänteisen kulttuuriperinnön että uusien ilmiöiden ja edelläkäyvän ei-kaupallisen taiteen tukemisen merkitys taide- ja kulttuurivision 2030 mukaisesti.
Elävä kaupunki
Elävä kaupunki syntyy kohtaamisesta, yhteisöistä ja osallisuuden kokemuksesta. Helsingillä, jolle on syntymässä pohjoismaisen suurkaupungin identiteetti, tulee olla suurkaupungin värikäs elämänmeno.
Vahvistetaan kirjastoja yhteisökeskuksina, jotka tarjoavat työkaluja, työskentelypaikkoja ja ohjausta. Kirjastoissa asukkaat voivat toteuttaa hankkeita, jotka edistävät taiteita, kestävyyttä, korjattavuutta ja innovaatioita.
Joka kaupunginosalla tulee olla oma budjettinsa, jota asukkaat, nuoret, marginalisoidut mukaan lukien, voivat ohjata paikallisiin hankkeisiin.
Laajennetaan terassialueita kesäisin; avataan Senaatintori ja monta muuta aluetta esimerkiksi ruokarekoille ja anniskelualueille.
Vähennetään esteitä pop-upeille, performansseille ja luoville startupeille.
Vapaus yrittää, epäonnistua ja onnistua
Kaupungit voivat olla uusien innovaatioiden kehtoja ja kirittäjiä. Helsingin tulee aktiivisesti toimia mahdollistajana uusille yrityksille syntyä, kasvaa ja onnistua.
Edistetään start-upekosysteemiä, tarjotaan rahoitusta, mentorointia ja tiloja uusille innovaatioille.
Edistetään yhteiskäyttötiloja yhteistyöskentelyyn, studioiksi ja pop-up-toreksi.
Tuetaan yrityksiä “pay-as-you-grow”-mallilla, jossa kaupunki tarjoaa puitteet ja veloittaa vasta realisoituneen kasvun mukaan.
Tuetaan erityisesti yrityksiä, jotka vastaavat urbaaneihin haasteisiin, kuten AI, vihreä teknologia ja ihmiskeskeinen suunnittelu.
Tarjotaan digitaalinen alusta, jossa kyvyt löytävät tarpeet ja jossa luovat työntekijät, yrittäjät, erityistaidot ja rahoittajat voivat löytää toisensa.
